Hakkoopiirakka, säkkijärveläinen perinneruoka


hakkoopiirakka ohje, karjalainen perinneruoka, Laihajärvi

Lapsuudenkodissani leivontapäivä oli lauantaina. Tuolloin äiti ja mummo leipoivat leivät, pullat ja kakut. Viimeiseksi uuniin laitettiin lauantai-illan ruoka, jota sitten syötiin saunan jälkeen. Siellä se sitten kypsyi uunin jälkilämmössä. Meillä siis syötiin jokaikinen lauantai-ilta HAKKOOPIIRAKKAa (paitsi, jos sattui olemaan joulunpyhät) - säkkijärveläistä perinneruokaherkkua ;)
Parastahan hakkoopiirakka on ehdottomasti silloin, kun perunat on hakattu silpuksi puisessa hakkuukaukalossa hakkuuraudalla ja kun piirakka on paistettu kunnollisessa vanhan ajan leivinuunissa, toki sähköuunissakin tulee ihan hyvää piirakkaa.
Tämän ruoan valmistus tuli opittua jo aika varhaisessa vaiheessa :) Erityisesti perunoiden hakkaaminen puukaukalossa kiehtoi pikkutyttönä. Nykyään tätäkin ruokaa vaan tulee tehtyä kovin harvoin. Pientä määrää, kun ei viitsi alkaa tekemään. Jos taas tekee pellillisen, niin sitten sitä saa syödä melkein koko viikon -on se niin täyttävää ruokaa :) 

Nyt oli taas hyvä syy tehdä piirakkaa, sillä tiedän isän siitä tykkäävän ja tiedän senkin, ettei hän sitä itse valmista. Minä siis istutin heidät heti kohta ruokapöytään, kun tulivat isänpäivän aikaan käymään kylässä. Kumpikin tunnusti, ettei ollut piirakkaa syönyt sitten viime kerran, kun porukalla syötiin tuossa samaisessa pöydässä. 

karjalainen perinneruoka, säkkijärvi,

Piirakan valmistus aloitetaan kuoritaikinasta. Itse tein taikinan tällä kertaa sämpyläjauhoista ja mielestäni siitä tuli oikein hyvä kuori. Olen käytellyt vaihtelevasti eri jauhoja kuoritaikinaa tehdessäni - yleisempää taitaa kuitenkin olla tapana tehdä taikina ruisjauhoista. En myöskään ole koskaan laittanut piirakkaan sipulia, mutta sitäkin kuulemma jotkut laittavat. 

karjalainen perinneruoka, säkkijärveläinen perinneruoka

Kuoritaikina:

1/2  vettä 
50g hiivaa 
2 rkl suolaa 
1 kg grahamjauhoja (osa voi olla ruisjauhoja). 

Alustetaan kiinteä taikina, jonka annetaan kohota. Kaulitaan leivinpaperin päällä levyksi ja nostetaan uunipellille. Laitetaan uuni lämpeämään 250 asteeseen. 


Täytteeksi:
2 kg raakoja perunoita
hienoa merisuolaa
400 - 600 g siansiivua (tällä kertaa 150g oli Snellmanin ylikypsää pekonia, josta tulee kiva maku)

Kuoritaan perunat, Silputaan ne hakkelukseksi ja sekoitetaan joukkoon suolaa.
Perunahakkelusta laitetaan paksukerros taikinalevyn päälle. Lisätään perunoiden päälle rasvaisia kylkisiivuja. Lisätään loput perunat ja niiden päälle vielä voinokareita ennen kuin taitellaan kuori päälle (jotkut laittavat päällimmäiseksi kerrokseksi vielä siansiivua).

Taitellaan taikina kuoreksi päälle ja tehdään näin umpipiirakka. Saumat suljetaan nyppimällä ja vettä apuna käyttäen tiiviiksi. Piirakkaa paistetaan noin  15min suurella lämmöllä ja sen jälkeen lämpötila lasketaan 175 asteeseen. Piirakka saa kypsyä n. 2 - 2,5 tuntia. 





Kun piirakka otetaan pois uunista, niin sen pinta kastellaan vedellä ja nyt kuoren päälle laitetaan voinokareita. 


Itse käärin leivinpaperia piirakan päälle, ennen kuin peitän sen pyyhkeellä (piirakan päälle voi laittaa esim. pyyhkeen, peiton, villapaidan tms). Nyt piirakka saa jälkikypsyä rauhassa. Noin 2-3 tunnin päästä piirakassa on pehmeä kuori ja mehevä maku. 

Sanotaan, että "Rakkaalla lapsella on monta nimeä". Niin myös tällä perinteisellä karjalaisella herkulla, paksukuorisella umpipiirakalla. Sillä on myös monta erilaista valmistustapaa. Pitäjästä tai jopa talostakin riippuen valmistustavat poikkeaa ja väittäisin nyt näin 2000-luvun piirakan valmistajana, että valmistajan ikäkin tuo omat vaihtelunsa. Kuten jo varmaan huomasit, niin minä olen muuttanut perinteistä piirakan ohjetta nykyaikaan ja siansiivujen joukkoon laitan pekonia (amerikanpekonnia olen käyttänyt jo vuosia).
- hakkoopiirakka
- hakkeluspiirakka
- lohkopiirakka
- rusupiirakka
- kurniekka
- lihakukko / lanttukukko (tehdään myös lantuista)

Piirakka syödään voin kanssa. Minä tykkään, että pöydästä tulee löytyä myös maustekurkkuja. 

Tämä ruoka vaatii pitkän kypsymisajan, joten tätä ei kannata alkaa tehdä, jos on kiire. Kerran olen erehtynyt arvioimaan aikatauluni väärin piirakkaa tehdessäni ja tuolloin minulle tuli vielä ruokavieraita -siinä sitten odoteltiin, mutta kun ruoka viimein valmistui, niin odotus palkittiin ja ohjekin läksi matkaan. 
Pohjoiskarjalassa ja Laatokankarjalassa umpipiirakoita kutsuttiin kukoiksi. Eteläkarjalassa, länsikarjalassa, Kymenlaaksossa ja rannikkopitäjissä puolestaan on käytetty nimitystä piirakka. Muodoltaan umpipiirakat ovat joko pyöreitä, puolikuun tai suorakaiteen muotoisia piirakoita. Pohjoiskarjalainen kukko on ollut muodoltaan korkeampi. Täytteenä on käytetty lihaa, ryynejä, kalaa, sieniä, perunaa, lanttuja, sipulia ja näiden yhdistelmiä. Kuoritaikinana on käytetty hapanleipätaikinaa tai happamatonta ruis/vehnätaikinaa. Kun olen selaillut karjalaisia ruokakirjoja ja googlettanut nettiä, niin piirakasta löytyy paljon erilaisia versioita. Tässä vaiheessa voin todeta, että kukin on aina tehnyt piirakoita omalla tavallaan -aivan, kuten minä nykyään omaa versiotani. Joku saattaa olla sitä mieltä, ettei pekoni tähän ruokaan kuulu, mutta se on toki hänen oma mielipiteensä - ruokapöydässäni syödään piirakkaa, johon sitä laitetaan ja onpahan siitä ainakin kaikki tykänneet :)

Kommentit

  1. Hyvännäköistä, tuota täytyy ehdottomasti kokeilla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kokeilemaan, sillä se on TODELLA hyvää ja täyttävää :D

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit